Idea Fillarikanavasta liiketoimintana esitettiin julkisesti ensimmäisen kerran noin vuosi sitten Slush Helsinki 2008 tapahtumassa. Vuosi on kulunut, yritys perustettu ja Fillarikanavan beta-versio julkaistu. Myöskin liiketoiminta on kehittynyt ja saanut uusia muotoja. Fillarikanavan ohella HILA Open Oy on keskittynyt vauhdittamaan julkishallinnon datavarantojen avaamista. Huomenna tiistaina järjestettävässä Slush Helsinki 2009 tapahtumassa HILA on esillä paneelikeskustelussa (klo 10-11) ja myöhemmin facilitoimme Opengov työpajaa, johon kutsu alla.
What: Opengov workshop at Slush
When: Tuesday November 3th at 12-15
Where: At Kaapelitehdas, Helsinki, part of the Slush Helsinki Talkoot
Data in digital form is a resource that gets more valuable when more people are using the data. The governmental organizations are biggest data producers. By sharing the data for the companies and private sitizens to use, they can boost the economies. Finland is not yet at the top of the list when speaking about open govermental data, but we have the “Talkoot” and other cultural advantages for openess and collaboration.
Opengov.fi is a ongoing initiative to build a developer friendly catalog of Finnish public sector data sources. Opengov.fi will be the home for a Finnish open data ecosystem: “people with ideas, decition makers, data providers and startups”. We decided to start from the people, thats why the site is not running yet.
One by one we can turn the currently closed data sources to open and create live solutions, new services and businesses based on the data. In this workshop we invite developers, startups and people working in the ministeries and you to give input to the design of the site and the process for opening the Finnish data sources.
Miten pk-yritys voisi toimia aktiivisesti ja avoimesti verkossa ja samalla, lisätä työyhteisön etätyöskentelyn valmiuksia?
Alle on listattu muutamia sellaisia tarpeita, joita yrityksilla on. Kaikkiin näihin tarpeisiin on olemassa myös helppokäyttöisiä ja ilmaisia nettisovelluksia, mutta tarkoituksella niitä ei ole tässä lueteltu. Tässä asiassa ei missään tapauksessa pidä edetä teknologiahuumassa työkaluajattelu edellä, vaan keskittyä ensisijaisesti työyhteisön omiin toimintatapoihin ja tarpeisiin. Otsikointi ei ole tärkeysjärjestyksessä.
Yhteiskäyttöiset dokumentit ja reaaliaikainen yhteiskirjoitus
Suuri osa yrityksissä kirjoitetuista dokumenteista aina kierrätetään yhdellä tai useammalla muulla luettavana ja kommentoitavana. Aika-ajoin on myös erityisiä yhteiskirjoittamispuristuksia, kute kannanotot, tiedotteet, strategiat jne. Sähköposteihin dokumentit hukkuvat ja vähän ajan päästä kukaan ei enää muista, mikä on viimeisin versio jostakin ja onko kaikkien meilitse heittämät hyvät kommentit tulleet mukaan vai eivät.
Nykyisin kiinteiden verkkoyhteyksien aikana dokumentit kannattaa säilyttää yhdessä paikassa verkossa, jossa kaikki voivat niitä käydä lukemassa ja muokkaamassa ja sähköpostitse lähetellään vain linkkejä dokumentteihin tyyliin “hei kirjoitin nyt lisää liiketoimintasuunnitelmaan, käykääpä katsomassa ja kommentoimassa täällä…”. Verkkodokumenttien hyvä puoli on, että ne sallivat myös useamman henkilön reaaliaikaisen yhteiskirjoittamisen (jopa samaa lausetta tai kappaletta voidaan muokata samaan aikaan, kunhan ei sentään samaa sanaa yritetä samaan aikaan kirjoittaa).
Linkkien jakaminen ja kerääminen
Työntekijät seuraavat netistä aktiivisesti kaikkea toimialaan liittyvää ja lähettävät viikoittain tai jopa päivittäin hyviä linkkejä toisilleen. Lähettämisen ohella nämä linkit kannattaa kerätä talteen nettiin niin, että kun joskus myöhemmin muistaa, että tästähän oli joku nettijuttu. Riippumatta siitä, millä koneella ja missä on, niin yhteiset kirjanmerkit ovat saatavilla. Sähköpostin lähetyksen rinnalla linkin tallentaminen netin kirjanmerkkeihin on olematon lisätyö, mutta hyöty voi olla merkittävä.
Sähköinen taloushallinto
Taloushallinto hoituu yhden henkilön toimesta kyllä, mutta pienessä yrityksessä on merkittävä etu siitä, jos reaaliaikainen tietämys taloustilanteesta on mahdollisimman hyvin jaettu muiden toimijoiden kanssa. Nykyisin suurin osa laskuttajista tarjoaa mahdollisuuden eLaskuun, joten paperityö helpottuu huomattavasti, kun kaikki laskut ja tilitapahtumat siirtyvät automaattisesti kirjanpitoon. Merkittävä etu on myös, että paerien hukkaaminen tulee käytännössä mahdottomaksi.
Avoin nettikeskustelu
Yrityksissä käydään sähköpostitse vilkasta keskustelua sellaisistakin aiheista, jotka eivät ole mitenkään salassa pidettäviä, vaan jotka hyötyisivät mahdollisista rikastuttavista ulkopuolisten kommenteista. Tietenkään kaikki keskustelu ei sovi avoimeksi, eikä missään tapauksessa pidä tehdä sellaisia työtapojen muutoksia, jotka tyrehdyttäisivät omaa keskustelukulttuuria. Osan sähköpostikeskustelusta siirtämistä nettiin kannattaa kuitenkin kokeilla. Keskustelusovelluksista saa aina muistutukset sähköpostiin, kun joku on kommentoinut jotain. Aiheet pysyvät järjestyksessä ja vanhoihin keskusteluihin on huomattavasti helpompi palata netissä, kuin kaivaa vanhoja keskusteluita sähköpostista.
Avoin nettiviestintä
Keskustelun lisäksi netissä voi ja kannattaa harrastaa viestintää, jonka tarkoituksena on levittää tietoa omasta osaamisesta ja kiinnostuksesta. Viestintää voi harrastaa menestyksekkäästi myös hyvin pienellä panostuksella. Esimerkiksi blogitekstin kirjoittaminen on pieni efortti harkitun lehdistötiedotteen kirjoittamiseen verrattuna ja 140 merkin mittainen nettihuudahdus on sekin viestintää. Tällaista kevyen linjan ajatusten levittämistä kun tekee osana omaa arkirutiinia, niin yrityksen nettilöydettävyys kasvaa kuin varkain pieninä puroina.
Yhteisöt
Hankkeille ja yrityksen kannalta kiinnostaville teemoille kannattaa netissä synnyttää tai mennä mukaan jo olemassa oleviin yhteisöihin. Yrityksen nimeä kantava Facebookryhmä on hyvä esimerkki yhteisöstä, mutta niitä kannattaa luoda enemmänkin, sillä “Yritys Oy” ei ole laajalle joukolle mitenkään yhdistävä kiinnostuksenkohde, mutta sen sijaan jokin yrityksen liiketoiminta-alue, kuten ekorakentaminen voi ollakin.
Wikimäinen tiedon kartuttaminen
Tapaamisagendojen suunnitteluun, muistiinpanojen tekemiseen ja yhteisen tiedon kumoloimiseen sisäiset tai täysin avoimet wikit ovat oiva tapa toimia. Tässä tapauksessa wikimäisellä toiminnalla tarkoitetaan nimenomaan toimintatapaa, eikä mitään tiettyä työkalua. Wikimäinen toimintatapa on tullut mahdolliseksi oikeastaan vain netin myötä, joten ns. tavallisesta toimistomaailmasta ei löydy sille hyviä vastineita.
Etäkokoustaminen ja konferenssipuhelut
Etätyöskentelyn perusedellytys on säännölliset etäpalaverit, jotka lisäävät koheesiota etänä työskentelevien kollegoiden välille, kun normaalit saman työpaikan kahvipöytäkeskustelut eivät ole mahdollisia. Etäkokoustaminen ei koskaan korvaa täysin livetapaamisia, mutta toimivalla etäkokouskäytännöllä voidaan vähentää livetaapaamisien asiakuormaa käsittelemällä monet rutiinijutut etänä. Ennenkaikkea tiivis etäyhteydenpito vähentää oikeiden kokousten tiedotustilaisuusluonnetta ja niissä voidaan keskittyä päätöksentekoon ja pohdintaan, kun kaikki ovat jo etänä tietoisia siitä mitä tehdään. Konferenssipuhelut tuettuna selkeillä agendoilla mahdollistavat tehokkaan etäkokoustamisen.
Kalvoesitykset
Yrityksen toiminnan tuloksena syntyy aika-ajoin kalvoesityksiä, joissa keskeiset ajatukset on hyvin kiteytetty nimenomaan siinä tarkoituksessa, että ne on esitettävissä jollekin ulkopuoliselle. Mikäli esityksissä ei ole mitään salaista kannattaa ne julkaista, koska netissä tallessa oleviin esityksiin voi helposti linkittää tarvittaessa ja sattumalta muutkin aiheesta kiinnostuneet saattavat löytää ne. Nykyisin on varsin helppoa myös nauhoittaa puhetta ja synkronoida se kalvoesitysten kanssa netissä, jos vaikuttaa, ettei asia pelkiltä kalvoilta aukea.
Valokuvat
Itse otettu kuvamateriaali kannattaa julkaista jossain verkon kuvapalvelussa Creative Commons lisenssillä, jolloin muutkin hyötyvät materiaalista, kunhan linkittävät alkuperäiseen kuvan ottajaan. Netissä olevien kuvien hyötykäyttö on huomattavasti helpompaa, kuin eri ihmisten koneiden kovalevyillä olevien kuvien.
Videot
Videot on monien yritysten toiminnassa vielä vähän hyödynnetty mahdollisuus, mutta liikkuva kuva kertoo usein vielä enemmän, kuin valokuva. Videoiden jakamiseen ja tallentamiseen verkon videopalveluissa pätee sama logiikka, kuin valokuviinkin. Nykyisin kännyköilläkin on helppo ottaa videokuvaa, joka voidaan lähettää vaikka suoraan kännykästä verkkoon käyttämättä tietokonetta välissä lainkaan.
Alkuperäinen teksti, jossa asioita pohditaan yhden yrityksen näkökulmasta.
Antti Poikola
HILA Open Oy
Viimevuoden loppupuolella olin käynyt kommentoimassa Roope Mokan Tietoviikkoon kirjoittamaan yhteiskunnallista yrittäjyyttä käsittelevään kolumniin seuraavaa:
Re: Orjasta sosiaalinen kapitalisti(27.11.2008, klo 17:06)
Toivottavasti hakusanalla “yhteiskunnallinen yrittäjyys” saa jo vuoden päästä enemmän kuin 190 hittiä googlesta. Huomiota tämä huomionarvoinen suuntaus todella kaipaa.
Antti Poikola
Viimeviikolla kävin keskustelemassa Suomen Yhteiskunnalliset Yrittäjät ry:n puheenjohtajan Janne Lemettisen kanssa siitä, onko HILA open Oy yhteiskunnallinen yritys. Keskustelun lopputulema oli jotakuinkin, että “on kun niin haluamme”.
Keskustelumme jälkeen tulin googlanneeksi uudelleen sanoilla “yhteiskunnallinen yrittäjyys” ja tällä kertaa hittejä oli jo 9 350 (20.8.2009), tämä ei ole enää heikko signaali.
Fillarikanavan oikea osoite on fillarikanava.hel.fi
Hesari julkaisi tänään pienen uutisen Fillarikanavasta. uutiseen oli päätynyt väärä osoite. Oikea osoite on http://fillarikanava.hel.fi
Väärä osoite on valitettavasti pieni ongelma, kun palvelin meinaa olla kokoajan jumissa. Toivottavasti kävijöillä riittää kärsivällisyyttä tulla kokeilemaan uudemman kerran.
Helsingin kaupungin tiedote Fillarikanavan julkaisusta menee läpi, ainakin STT:ltä soiteliva ja kyselivät, että onko esimerkkiä haettu maailmalta ja Helsingin Uutiset julkaisi tiedotteen… ja crash!
Serverin mielestä liian moni (kuinka moni? ei ole vielä tiedossa) ihminen pyrki katselemaan sivustoa samaan aikaan, muisti loppui ja koko palvelin piti uudelleenkäynnistää (tätä kirjoittaessa työ on käynnissä).
Puhelin soi ja Digitodaylta toimittaja diplomaattisesti kyselee “Fillarikanavaa olisin halunnut käydä katsomassa…”. Kaikki julkisuushan on positiivista, eikö?
HILA projekti on kevään aikana saanut tukea Tekesin rahoittamasta TULI (Tutkimuksesta liiketoimintaan) ohjelmasta. Tekesiltä päin tuli pyyntö kertoa omista kokemuksistamme, siitä, mitä hyötyä tuesta on ollut. Avoimuuden henkeen ajattelin, että voin yhtähyvin blogata aiheesta, tätähän on sitten hyvä linkkinä lähetellä eteenpäin.
HILA Oy: puolen vuoden taival olutlasin ääressä syntyneestä ideasta yritykseksi, jolla on asiakas ja proto.
Matkan varrella TULI-rahoituksella, Venturecup kilpailulla ja yleisesti tuttujen ja tuntemattomien kannustuksella oli merkittävä vaikutus
Joulukuu 2008
Ystävän suosituksesta yhteydenotto TKK:n innovaatiokeskukseen ja päätös 5000 euron TULI konsulttiselvityksestä.
Itsetunto kasvaa, kun ideaan uskotaan ainakin tämän verran
Joulukuu 2008 Venturecup ideavaiheen osallistuminen, yhteydenotto Helsingin kaupunkiin, oikeusministeriöön sekä ideahautomo Demos Helsinkiin
Pieni TULI-raha antoi uskoa esitellä ideaa laajemmin
Helmikuu 2009
Konsultti tekee lisää asiakasselvityksiä ja preppaa tiimiä
Tekemisessä pysyy rytmi, kun on säännöllisesti tapaamisia
Helmikuu 2009 Helsinki sitoutuu Fillarikanava -pilotointiprojektiin, ehto asiakkaasta täyttyy, vaikka ilman firmaa ei voida sopia sitovasti
Ilman “julmaa” ensin asiakas ehtoa emme olisi uskaltaneet myydä tuoteideaa ilman toimivaa protoa
Maalis-Toukokuu 2009
Prototyyppiä koodataan ja Helsingin kanssa palaveerataan
Asiakas on mukana tekemisessä alusta alkaen, yhteinen kieli kehittyy ja homma saa muotoa yhteisen pohdinnan kautta
Toukokuu 2009 markkinointimatka Brysseliin
TULI-budjetissa oli varauduttu matkakuluihin, hyödynsimme ja menimme Velo-City pyöräilypoliittiseen konferenssiin luomaan kontakteja suuriin pyöräilymaihin
Toukokuu 2009 Perustamissopimus ja esihautomoon Jyväskylän Technopolis Venturesiin
Tässä vaiheessa asiaa oli pohjustettu jo niin vahvasti, että yrityksen perustamisen suurin ongelma oli keksiä nimi.
Mauri Pekkarinen Venture Cup 2009 palkintojenjaossa. HILA:kin kävi lavalla videon kohdassa 1:22:00
Maanantaina sain yllättäen puhelimitse kutsun tulla seuraavana päivänä Venture Cupin palkintojenjakotilaisuuteen. HILA saisi kuulemma jonkun erityispalkinnon, vaikka emme sijoittuneetkaan finaalissa. Pukukoodina olisi ollut tumma puku.
Saamamme palkinto oli Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen myöntämä kuuden kuukauden Start-Up Center toimintaympäristöpalkinto. Minulle ei ole vielä täysin selvinnyt, mitä se tarkoittaa, mutta varmasti jotain hyvää ja hyödyllistä, parempaa, kuin osasin odottaa.
Menin pokkaamaan palkinnon ja pahoittelin, että kutsu oli tullut niin yllättäen, etten ehtinyt hakea pukuani Jyväskylän kodista. Tässä vaiheessa Mauri Pekkarinen tarjoutui lainaamaan takkiaan kotiseutulaiselleen :) Edellisen kerran olin nähnyt elinkeinoministeri Pekkarisen livenä huoltoasemalla jossain Helsingin ja Jyväskylän puolimatkassa vain puolta tuntia ennen, kuin sain soiton siitä, että HILA oli päässyt Venture Cupin finaaliin. Kerrottuani tämänkin yleisölle olin saanut jo melkoisen vahvan Jyväskylä-leiman osakseni. (linkin takana on IE:llä toimiva video tilaisuudesta… HILA lavalla kohdasta 1:22:00 alkaen)
Eikä Jyväskyläläisyydessä mitään pahaa ole, se vain ei ole ihan koko totuus, sillä olen itse asunut siellä vasta puoli vuotta, enkä koe vielä olevani täysin Jyväskyläläinen.
Vasta perustettu HILA Oy tulee toimimaan sekä Helsingistä että Jyväskylästä käsin ja kotipaikka on tuo Keski-Suomen Rio de Janeiro.
Viime keskiviikkona kävin esittelemässä Fillarikanavaa Helsingin kaupungin sisäisessä tiedotustilaisuudessa Laiturissa. Kuulemassa oli ideaalinen porukka, parisenkymmentä virkamiestä (jostain syystä tämän sanan käyttö sukupuoliroolittuneena on alkanut häiritä minua) mm. Kaupunkisuunnittelu-, Rakennus ja Liikuntavirastoista, sekä myös Helsingin Polkupyöräilijöiden puheenjohtaja.
Fillarikanavalla kokeillaan uudenlaista verkossa tapahtuvaa avointa kansalaisten ja virkamiesten välistä vuorovaikutusta. Itselleni jäi mielikuva, että odotukset pilotointia kohtaan ja henki on positiivinen. Luonnollisesti myös huoliakin on: kuka valvoo, että keskustelu pysyy asiallisena, vastaavatko virkamiehet, vai luodaanko tällä vain illuusiota, lisääntyykö virkamiesten työmäärä?
Julkaisupäivän lähestyessä on itsellä tietenkin suurin huoli ollut tekniikan toimivuus. Keskiviikon keskustelu kuitenkin selvästi alleviivasi sitä, että mikä loppujenlopuksi ratkaisee tämänkin pilotin menestyksen on se, millaiset arjen käytännöt Fillarikanavan ympärille kehittyy.
Kuinka paljon ja minkä laista keskustelua kanavalla syntyy ja ennenkaikkea, miten käyty keskustelu heijastuu ajan myötä Helsingin pyöräilyoloihin. Fillarikanavan muotoutuviin käytäntöihin vaikuttaa jokainen Fillarikanavan käyttäjä. Jokainen kirjoitettu (ja tavallaan myös kirjoittamatta jätetty) kommentti, jokainen annettu ääni, lisätty kuva ja lisätty piste kartalla antavat mielikuvaa muille käyttäjille siitä, millainen kulttuuri täällä vallitsee.
Tietenkin tekniikan toimivuus on edellytys ja tekniset ratkaisut voivat joko tukea tai haitata jonkun hyvän käytännön tai kulttuurin syntymistä. Tekniikan saattaminen toimivaksi on kuitenkin kiinni omasta tekemisestä, mutta on paljon vaikeampi vaikuttaa suoraan siihen, millä tavalla ihmiset (pyöräilijät ja virkamiehet) ottavat Fillarikanavansa käyttöönsä omassa arjessaan. Jäämme jännityksellä odottamaan, mitä tuleman pitää.
Google julkisti eilen jotain uskoakseni todella hienoa. Video Google Wave julkistuksesta kestää yli tunnin, mutta kannattaa katsoa kokonaan. Tässä kiireisille transkriptio ja omat nostoni kohokohdiksi.
Openfeedback is a up-coming project for knowledge tools for
citizen-administration communication. Currently the language of the
development crew is Finnish, so for now the documentation is in Finnish.
Google translator might give
a vague idea of what this project is about.
2 Comments