Työsuunnitelma
Openfeedback.org
Tämä dokumentti on alkuperäinen Tekesin TULI-ohjelman johtoryhmälle 5.1.2009 osoitettu työsuunnitelma prototyypin kehittämiseen, eikä sitä päivitetä täällä.
Työnimellä HILA kulkeva liikeidea tähtää ensisijaisesti julkiselle sektorille suunnattujen ja myöhemmin myös yrityksille tarjottavien avoimien ja läpinäkyvien palautekanavien toteuttamiseen ja siihen perustuvaan taloudellisesti kestävään liiketoimintaan.
Tähän mennessä idealla on osallistuttu Slushseven- ja Venture Cup -liikeideakilpailuihin ja sen kehittämiseen on saatu konsultointitukea Tekesin rahoittamasta TULI-ohjelmasta. Ideaa on testattu haastattelemalla potentiaalisten asiakasorganisaatioiden edustajia. Haastatelluista Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki ja eduskunta ovat osoittaneet kiinnostuksensa tuotteen kehittämiseen ja pilotointiin.
Tässä dokumentissa on kuvattu työsuunnitelma esikaupallisen prototyypin kehittämiseen aikavälille tammikuu-huhtikuu 2009. Ajallisesti rinnakkain prototyypin kehittämisen kanssa tarkennetaan myös liiketoimintasuunnitelmaa ja valmistellaan kaupallisen liiketoiminnan aloittamista. Nämä liiketoiminnan kehitystoimet on resursoitu erikseen, eikä niitä esitetä tässä dokumentissa tarkemmin.
Hankkeen toteuttavat osapuolet ovat Teknillisen korkeakoulun Mediatekniikan laitos ja yksi kehityskumppaniksi valittava julkisen sektorin organisaatio. Lopullisesti kumppaniorganisaatio varmistetaan projektin alussa tammikuussa, mutta alustavia keskusteluja kumppanuudesta on jo käyty mm. Helsingin kaupungin kanssa.
Kehityskumppaniksi valitun organisaation ohella ideaa testataan ja palautetta kerätään 2-3 muulta kotimaiselta toimijalta ja 1-2 kansainväliseltä toimijalta. Mukaan testaukseen ja palautteen antajiksi pyritään saamaan sekä julkisen että yrityssektorin organisaatioita.
Tavoitteena on, että palautekanavan teknisen alustan kehitykseen osallistuvista organisaatioista vähintään 3 sitoutuu osallistumaan yrityksen perustamisen jälkeiseen kaupalliseen pilotointiin.
Sisällysluettelo |
JOHDANTO
Pyöräilijöillä on valtava määrä tietoa vallitsevista pyöräilyolosuhteista. Tätä tietoa voitaisiin hyödyntää paitsi arkisessa katujen kunnossapidossa, myös liikennesuunnittelussa, yhdyskuntarakentamisessa ja lakien säätämisessä. Miten pyöräilijöiden tieto ja näkemykset saataisiin välitettyä niille tahoille, jotka vastaavat esimerkiksi liikennesuunnittelusta ja liikenneympäristön huollosta?
Omasta kiinnostuksestamme pyöräilyolojen parantamista kohtaan syntyi laajempi idea avoimesta ja läpinäkyvästä palaute- ja keskustelukanavasta. Idealle löytyi nopeasti sovelluskohteita koko julkiselta sektorilta ja myös yksityisistä yrityksistä.
Miten palveluiden tuottajat voisivat hyödyntää kansalaisten ja asiakkaiden tietoa ja huomioida heidän mielipiteensä?
HILA pyrkii tarjoamaan sulavan ja yksinkertaisen ratkaisun tähän haasteeseen. Se integroi hyväksi havaittuja teknologioita ja palveluita helposti hallittavaksi Internet-sovelluskokonaisuudeksi ja tarjoaa tämän teknisen alustan asiakkaidensa käyttöön. Toimiva palautejärjestelmä edellyttää muutakin kuin teknisiä ratkaisuja; ne on onnistuttava integroimaan kiinteäksi osaksi organisaation olemassaolevia työtapoja. Teknisen alustan lisäksi organisaatiolle tarjotaan ohjeistusta ja tukea järjestelmän käytössä sekä konsultointia avoimuuteen pohjautuvasta palautteen ja sosiaalisen median hyödyntämisestä niin julkisella, kuin yksityiselläkin sektorilla.
Julkiselta sektorilta vaaditaan jatkuvasti enemmän läpinäkyvyyttä ja toiminnan tuomista lähemmäksi kansalaisia. Sähköinen asiointi ja osallistuminen ovat kehitettävien asioiden listalla niin valtakunnallisella tasolla kuin kunnissakin. Nykyisin tarjolla olevat julkisen sektorin verkkopalvelut, joissa kansalaisilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun ovat toteutukseltaan usein jäykkiä ja kärsivät alhaisista osallistujamääristä. Suomi on jäänyt sähköisten palveluiden kehityksessä kauas maailman kärjestä. Lisää panostusta kaivataan, jotta jo lähitulevaisuudessa valtion laitokset ja suuri osa Suomen 415 kunnasta on saatu mukaan sosiaalisen median aikakauteen ja aktiivinen verkkokeskustelu on muodostunut arkiseksi osaksi myös julkisten palveluiden tuottamista ja kehittämistä.
HILA - Avoin ja läpinäkyvä palaute- ja keskustelukanava
- Palautteen antajille helppo ja houkutteleva: Käyty keskustelu, annettu palaute ja palautteen käsittelytila ovat kaikkien käyttäjien nähtävillä. Järjestelmä tukee sosiaalisen median käytäntöjä, mutta ennen kaikkea järjestelmä mahdollistaa kaksisuuntaisen integroinnin olemassaoleviin verkkoyhteisöihin, sivustoihin ja blogeihin. Perustoimintojen äärimmäinen helppokäyttöisyys pitää osallistumiskynnyksen matalana.
- Palautteen vastaanottajille tehokas ja joustava: Internetpohjainen palvelu, josta data (palaute ja keskustelut) voidaan johtaa organisaation muihin tietojärjestelmiin, ei vaadi uuden opettelua, eikä teknistä ylläpitoa. Avoimuus, vertaismoderointi ja kommentointi vähentävät päällekkäistä palautetta ja lisäävät laadukkaan ja konstruktiivisen palautteen osuutta. Avoin rajapinta ja käyttäjien omille sivuille lisäämät liittymät palautejärjestelmään kasvattavat palautteen kokonaismäärää. Järjestelmä mahdollistaa palautejonojen helpon hallinnoinnin, joka puolestaan vähentää yksittäisen palautteen käsittelyyn tarvittavaa työpanosta.
- Taustalla toimiva tekniikka: Järjestelmä toteutetaan standardien ja web 2.0 tekniikoiden avulla modulaariseksi ja helposti muihin järjestelmiin liitettäväksi. Ohjelmistokehityksessä hyödynnetään kypsiä avoimen lähdekoodin komponentteja. Käyttäjän kannalta oleellista on käyttöliittymän toiminnallisuus ja helppokäyttöisyys. Teknisesti järjestelmän laajennettavuus ja ylläpidettävyys ovat ensiarvoisia.
Kuva 1: Avoimen palautejärjestelmän ominaisuudet: 1 palautteen antajille helppo ja houkutteleva, 2 palautteen vastaanottajille tehokas ja joustava, 3 taustalla toimiva tekniikka
Vapaan tiedon liikkuvuuden lisääntyessä kuluttajat odottavat myös yksityisten yritysten toimivan yhä enemmän avoimuutta korostavien periaatteiden mukaan. Ensin julkiselle sektorille kehitetty ja huolellisesti testattu palvelu voidaan siirtää myös yksityisen sektorin käyttöön, jossa potentiaalisten asiakkaiden määrä on huomattavasti suurempi.
Tavoitteet
TULI-rahoitusta haetaan prototyypin kehitykseen aikavälille tammikuu-huhtikuu 2009, jonka jälkeen on tavoitteena käynnistää yritysmuotoinen liiketoiminta. Prototypoinnin jälkeen teknisen alustan kehitystyö jatkuu julkisella pilotoinnilla. Pilotointijakson rahoituksesta vastaa kehityskumppani (julkisen sektorin organisaatio, joka osallistuu järjestelmän määritykseen ja testaukseen jo prototypointivaiheessa).
Tavoitteet prototypointijaksolle tammi-huhtikuu 2009:
- Teknisen alustan prototyypin kehittäminen yhdessä kumppaniorganisaation kanssa (järjestelmä on valmis julkaistavaksi kaupallisena pilottiversiona)
- Prototyypin testaus ja validiointi (tuotteen tekninen toimivuus ja käytettävyys on todennettu kehityskumppanin organisaatiossa ja asiakaskunnassa)
- Palautteen kerääminen potentiaalisilta ostajilta (hankkeen kiinnostavuus on testattu ja sille on saatu palautetta kumppaniorganisaation lisäksi 2-3 kotimaiselta ja 1-2 ulkomaiselta toimijalta)
- Jatkosuunnitelma tuotteen viimeistelylle ja lanseeraukselle (prototypoinnin aikana kerätyn palautteen pohjalta on tehty suunnitelma tuotteen kaupalliselle pilotoinnille)
PROJEKTIN VAIHEET JA AIKATAULU
Projektissa sovelletaan käyttäjälähtöisen ja ketterän ohjelmistotuotannon menetelmiä (kts. Kuva 2.). Tavoitteena on kehittää teknistä alustaa iteratiivisesti ja tiiviissä yhteistyössä loppukäyttäjien kanssa. Tiivis yhteistyö käyttäjäorganisaation kanssa tarkoittaa myös fyysistä yhteistyötä. Pyrimme siihen, että järjestelmän keskeiset kehittäjät voivat työskennellä kokonaan tai osittain käyttäjäorganisaation tiloissa. Tämä vähentää byrokratiaa ja väärinymmärryksiä, sekä mahdollistaa jatkuvan käyttäjäpalautteen saamisen prototyypin kehitykseen.
Kuva 2: Kaavakuva käyttäjälähtöisestä ja ketterästä ohjelmistokehityksestä. Työ rytmittyy 2-3 viikon mittaisiksi sykleiksi, jotka sisältävät suunnittelu-, toteutus-, testaus- ja evaluointivaiheet, sekä seuraavan iteraatiokierroksen valmistelun. Lähde
Prototyypin kehitys rytmitetään TULI-rahoituksen ajalle neljään tiiviiseen tuotekehityssykliin, joiden lopputuloksena syntyy kaupalliseen pilotointivaiheeseen soveltuva testattu versio teknisestä alustasta.
Ensimmäinen kehityssykli (cycle 0) on konseptikehitystä ja sisältää määrittely- ja suunnitteluvaiheen, visuaalisen (mutta ei toiminnallisen) prototyypin ("mock-up") tekemisen, proton testaamisen loppukäyttäjillä, testien evaluoinnin ja seuraavan kehityssyklin valmistelun. Seuraavat kehityssyklit (cycle 1...) sisältävät samat vaiheet, mutta näissä sykleissä työstetään, testataan ja evaluoidaan jo toiminnallista mutta ei vielä julkaistua prototyyppiä.
Samanaikaisesti kun toiminnallista prototyyppiä kehitetään tiiviissä yhteistyössä yhden kumppaniorganisaation kanssa, tuoteideaa esitellään ja sille kerätään palautetta myös muilta kotimaisilta ja ulkomaisilta toimijoilta. Esittelyssä ja palautteen keruussa hyödynnetään visuaalisia mock-uppeja sekä kielilokalisoituja versioita toiminnallisesta prototyypista.
Konseptointi
Konseptointivaiheen aikana läpinäkyvän palaute- ja keskustelukanavan toiminnalliset tavoitteet tarkennetaan, käyttäjät ja käyttötilanteet mallinnetaan ja niistä kirjoitetaan skenaariot. Samanaikaisesti projektille laaditaan kattava suunnitelma ja tuotekehityksen ja pilotoinnin aikainen julkisen sektorin kehityskumppani varmistetaan. Kun kehityskumppani on varmistunut tehdään palautekanavan keskeisistä ominaisuuksista kevyitä visuaalisia malleja, joiden avulla suunniteltua toiminnallisuutta testataan kehityskumppanin kanssa. Konseptoinnin ja konseptien evaluoinnin pohjalta valmistellaan määrittelyt, joiden pohjalta ensimmäisen toiminnallisen prototyypin suunnittelu voidaan käynnistää.
Prototyypin kehitys
Prototyypillä tarkoitetaan tässä toiminnallista, mutta julkaisematonta ohjelmaa, jota kehitetään tiiviissä yhteistyössä julkisen sektorin käyttäjäorganisaation kanssa. Prototyypin kehitys toteutetaan kolmessa syklissä, jotka sisältävät loppukäyttäjien kanssa yhdessä tehtävät testit ja evaluaatiot. Lisäksi kunkin syklin sisällä tapahtuvat suunnittelu- ja toteutusvaiheet validoidaan kevyesti loppukäyttäjien kanssa. Kevyt validointi tarkoittaa käytännössä jatkuvaa, eri kehitysvaiheissa tapahtuvaa kommunikointia, jossa varmistetaan, että osapuolet ovat ymmärtäneet asiat samalla tavalla. Vaiheen lopputuloksena syntyy riittävän kattava ja stabiili alusta, joka voidaan julkaista yleisölle.
Palautteen kerääminen
Konseptointivaiheessa kevyitä visuaalisia malleja toteutetaan kumppaniorganisaation ohella myös 2-3 muulle kotimaiselle toimijalle ja 1-2 kansainväliselle toimijalle. Mallien avulla tuotteen kiinnostavuutta testataan sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Visuaalisista konsepteista ja toiminnallisesta prototyypistä tehdään myös kielilokalisoidut versiot, joiden avulla tuotetta voidaan esitellä ulkomaisille toimijoille.
Yhteenveto ja raportointi
Palautetta kerätään jatkuvasti ja etenemistä raportoidaan mahdollisuuksien mukaan jo hankkeen aikana. Raportointi tapahtuu julkisesti projektin blogissa ja kehityswikissä. Yhteenvedon ja loppuraportoinnin aikana kertyneestä materiaalista koostetaan loppudokumentti, josta ilmenee opitut asiat ja kehitystilanne. Loppuraportti toimii pohjana palvelun pitkän tähtäimen suunnitteluun.
Aikataulu
Kokonaiskuvan luomiseksi taulukossa 1 on esitetty hankkeen aikataulu TULI-rahoitteiselle jaksolle tammikuu-huhtikuu 2009 ja sitä seuraavalle kaupalliselle pilotointijaksolle. Tavoitteena on, että TULI-rahoitteisen prototyypin kehityksessä mukana olevat kumppanit sitoutuvat myös osallistumaan pilotointijaksolle. Tässä tapauksessa tuotteen tekninen kehitys jatkuu joustavasti esikaupallisesta prototyypistä kaupalliseen pilottiin.
Taulukko 1: Hankkeen aikataulu TULI-rahoitteiselle jaksolle ja sitä seuraavalle kaupalliselle pilotointijaksolle. Yritys perustetaan huhti-toukokuun vaihteessa.
RESURSOINTI
Käytettävissä olevat resurssit on esitetty tässä ainoastaan TULI-rahoitteiselle prototypointijaksolle. TULI-rahoitteista prototypointia seuraavan pilotointijakson rahoitus tulisi niiltä asiakasorganisaatioilta, jotka osallistuvat pilotointiin. Suurin osa kustannuksista menee projektityöntekijöiden palkkoihin sekä tekniseen alihankintaan. Laitehankintojen kustannukset kohdistuvat palvelimen hankintaan. Matkakuluissa on varauduttu erityisesti ulkomaalaisten toimijoiden tapaamisiin. Lisäksi varaudutaan pienimuotoiseen alihankintaan teknisissä erityiskysymyksissä. Yhteensä hankkeen kustannuksiin on budjetoitu 24 000 euroa (kts. Taulukko 2.).
Taulukko 2: Hankkeen rahoitussuunnitelma ja kustannusarvio.
Projektissa on käytettävissä taulukossa 2 esitetyn projektirahoituksen lisäksi noin kolme henkilötyökuukautta (ajalla 01/2009 – 04/2009) liikeidean taustalla oleva tiimin työpanosta. Jokainen tiimiläinen on sitoutunut osallistumaan hankkeeseen työpanoksellaan, joka vastaa noin 10-15 työtuntia viikossa. Taulukossa 3 on esitetty alustava resursointisuunnitelma prototypointitijakson ajalle (tammi-huhtikuu 2009). Yhteensä hankkeeseen on resursoitu 135 henkilötyöpäivää.
Tarkoitus on palkata yksi hankkeen taustalla olevista tiimiläisistä työskentelemään täysipäiväisesti projektissa ja yksi osa-aikaisesti. Suurin osa työmäärästä on osoitettu näille projektityöntekijöille. Sen lisäksi kaikki hankkeessa mukana olevat tiimiläiset (projektityöntekijät mukaan lukien) ovat sitoutuneet työskentelemään noin 10 tuntia viikossa projektille omalla ajalla, taulukossa tämä työpanos on osoitettu merkinnällä ”tiimi”.
Taulukko 3: Alustava resursointisuunnitelma TULI-rahoitteiselle esikaupalliselle prototypointijaksolle (ajalle tammi-huhtikuu 2009).
TUOTOKSET
TULI-rahoitteisen prototypointijakson tuotokset ovat:
- Toimiva prototyyppi palautejärjestelmän teknisestä alustasta
- Kattava ja osittain julkinen dokumentaatio ohjelmistosta ja kehitysprojektista
- Työsuunnitelma pilotointijaksoa varten
Huhtikuun 2009 loppuun mennessä toteutetaan toimiva prototyyppi palautejärjestelmän teknisestä alustasta. Tuotoksena syntyvä prototyyppi on julkiseen pilotointiin soveltuva versio, jossa on kaikki keskeisimmät ominaisuudet valmiina. Prototyyppi toteutetaan kehityskumppanina toimivan julkisen sektorin organisaation kanssa tiiviissä yhteistyössä ja organisaation valinta vaikuttaa prototyypin tarkkaan toiminnalliseen määrittelyyn. Prototyypin toiminnallisuutta tarkennetaan projektisuunnitelmassa, joka laaditaan heti projektin alkaessa.
Prototyypin kehitysprojekti ja siihen liittyvä jatkuva testaus ja palautteen keruu dokumentoidaan kattavasti. Dokumentaation pohjalta alustan jatkokehitys pilotointivaiheessa on mahdollista.
Esikaupallisen prototypointijakson aikana tuotteen kehittämiseen palautetta antaneiden organisaatioiden joukosta pyritään löytämään vähintään kolme toimijaa, jotka sitoutuvat tuotteen kaupalliseen pilotointiin. Pilotointiin mukaan lähtevien kumppanien kanssa laaditaan rahoitus- ja työsuunnitelma palautejärjestelmän pilotointijaksolle (touko-elokuu 2009).
YHTEYSHENKILÖT
Nelihenkisen projektitiimin osalta ensisijaisena yhteyshenkilönä toimii tiimin vetäjä Antti Poikola. Projektin eteneminen dokukumentoidaan jatkuvasti osoitteessa osoitteessa [1]
Antti Poikola, +358 44 337 5439, antti.poikola [at] tkk.fi Laivurinkatu 37 A 5, 00150 Helsinki
